Ilman kosteus
Ilman kosteus kuvaa vesihöyryn määrää ilmassa. Ilman sisältämän vesihöyryn enimmäismäärä riippuu ilman paineesta ja lämpötilasta. Mitä korkeampi lämpötila, sitä enemmän vettä ilma pystyy sitomaan.
Kuten kuvasta 8 käy ilmi, osa ilman sisältämästä vesihöyrystä tiivistyy eli kondensoituu vedeksi, kun ilma jäähtyy kastepistelämpötilan alapuolelle. Tämä on tyypillinen ongelma lämmitetyissä tiloissa olevilla kylmillä pinnoilla. Kun ilman kosteus on suuri, kylmille pinnoille saattaa myös muodostua hometta jo ennen veden kondensoitumista. Termiä ilman suhteellinen kosteus käytetään kuvaamaan ilman kosteuden vaikutusta näihin prosesseihin.
Suhteellinen kosteus
Suhteellinen kosteus ilmaisee prosentuaalisesti, kuinka täydellisesti ilma on kyllästynyt vesihöyryllä. 100 %:n suhteellinen kosteus kuvaa siten suurinta mahdollista ilman sitomaa vesimäärää. On tärkeä muistaa, että suhteellinen kosteus riippuu lämpötilasta. Koska lämpötila vaikuttaa ilman sisältämän vesihöyryn enimmäismäärään, suhteellinen kosteus muuttuu aina lämpötilan mukaan. Jos esimerkiksi ympäröivän ilman lämpötila on ensin 20 °C ja suhteellinen kosteus 50 % ja lämpötila laskee sitten 18 °C:een, suhteellinen kosteus kasvaa 7 %:lla. Tämä johtuu siitä, että ilman sisältämän vesihöyryn enimmäismäärä vähenee lämpötilan laskiessa.
