Lämpötilakerroin f
Lämpötilakerroin kuvaa ulkovaipan eristyskykyä, ja tämä parametri on avuksi arvioitaessa rakenteisiin muodostuvan homeen riskiä.
Lämpötilakertoimen fRsi määritelmä on sisäpinnan lämpötilan ja ulkoilman lämpötilan välinen erotus (θsi – θe) suhteessa sisäilman ja ulkoilman lämpötilojen erotukseen (θi – θe):
Saksalaisen standardin DIN 4108-2 mukainen vähimmäisvaatimus
Arvon fRsi vähimmäisvaatimuksen tarkoituksena on estää kondenssiveden aiheuttamia rakennevaurioita. Yleissääntö on
Kylmäsillat on rakennettava joko standardin DIN 4108 liitteen 2 mukaisesti tai on osoitettava, että fRsi on suurempi kuin 0,7 rakenteen epäedullisimmassa kohdassa. Arvo on osoitettava joko kylmäsiltaluettelon perusteella tai numeerisesti laskemalla.
Lämpötilakerroin fRsi on suhteellinen arvo, jonka etuna on se, että se riippuu ainoastaan kylmäsillan rakenteesta eikä ulko- ja sisäilman lämpötilasta, kuten θsi. Lämpötilakertoimen arvo on f=1, jos sisäpinnan vähimmäislämpötila θmin on sama kuin sisäilman lämpötila, ja f=0, jos se on sama kuin ulkoilman lämpötila (ks. kuva 12).
Standardin EN ISO 13788 mukainen vaatimus
Standardissa EN ISO 13788 lämpötilakertoimen fRsi vähimmäisvaatimus perustuu 80 % kosteuteen pinnan lämpötilassa. Laskenta perustuu paikkakunnan kuukausittaisiin säätietoihin sekä rakennuksen käyttötarkoituksen mukaiseen sisälämpötilaan ja -kosteuteen. Tämän takia vaadittava lämpötilakerroin suurenee kylmässä ilmastossa ja myös kun huoneilma on kosteaa. Siten vähimmäisvaatimus lämpötilakertoimelle fRsi voi olla Suomen ilmastossa tiukempi kuin edellä mainittu saksalainen vaatimus.
